Jep, nii se vaa kaks kuukautta meni että hujahti. Ei oo paljo ehtiny/malttanu/viittiny/jaksanu koneella istua viime aikoina. On ollu jotai nii paljon parempaa tekemistä :)
Työt alko heinäkuun lopulla, 30pv. Alotin uuden urani, kahen vuoden osa-aikasuuden jälkeen, kokopäiväsenä lastenhoitajana pienten(alle 3v.) ryhmässä :) Ja kyllä, nii ne pienet vaa on varastanu mun sydämeni. Siel on 12 niiii erilaista persoonaa et huhhuh. Mut nii ne on nii ihania. :) Joka päivä on erilainen, ryhmä on ryhmäytyny tosi hyvin ja nopeesti. Työkaverit on kivoja, ei enää samanlaista painostusta jne ku aiemmin...
Oon tykänny tosi paljon olla töissä. Ainut et karsee päänsärky on nyt häirinny. Oon joutunu muutaman päivän olee poissa töistä, ku päätä särkee ja pyörryttää. Meen tiistaina lääkäriin, ja toivon että mä saisin selvyyden tälle päänsärylle ja helvetilliselle väsymykselle!!
Mutta onneks on jotain tosi hyvääkin. Tää alkuvuos oli nii järkyttävä, ja nyt on viime ajat menny todella hyvin. Kaikkien sattumusten jälkeen huomasin että tunteet alko heräilee yhtä mieshenkilöä kohti. Ja sithä siinä kävi niin, että sen toisen osapuolenki tunteet heräili, ja nyt on puoltoistakuukautta menty yhessä... Oon nii onnellinen. Jostai voi tuntuu että oon hätäilly tms, mut kukaa tuskin tajuaa et miten paskassa parisuhteessa sitä tuli elettyä.. Tunteet oli kuollu aikaa sitte, parisuhteen sijaa elin ex:n kanssa kahta erillistä elämää rinnakkain... Joten kyllä, nyt on paljon parempi olo :)
Kiitos A että jaksat olla mun tukena ja rakastat minuu! Nii mieki sinuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti