jotenki väsyttää aina. Iha sama nukunko viis vai kakstoista tuntia.. samal taval oon väsyny päivisin. Jotenki on iha hullua ku väsy tulee illalla jo heti seiskan jälkeen, joskus jo reippaasti ennen. Kaivoin pitkän harkinnan jälkee kirkasvalolampun esille, ja oon sitä käyttäny nyt tän viikkoo.. ei vaa oo viel mitää suurempia tehoja näkyny..
Oon terapioinu itteeni reippaasti viime aikoina. Kaivoin sukkapuikot esille pitkästä aikaa ja oon puikottanu yhen kokonaisen sukan ja sille oon alotellu kaveria, lisäks puikoilla on yks melkei valmis sukka paria vailla ja kaulaliinan alku löytyy kans puikoilta. Ja kävin tänää sit ostaa lisää lankaa, haaveilen sellasista ihanista piiiiiiiiiitkistä sukista. kaiken järjen mukaan mun pitäs kutoo eka noi jo tekeillä olevat mutta ku niiiii kovasti oon halunnu niitä pitkiä sukkia :)
kävin maanantaina kampaajalla. Piti eka vaa käydä vähä leikkaamas nuihi jonkilaista muotoo, mut sit kampaaja sai mut ylipuhuttuu ottaa tuoho päähä myös tyviväriä. :) ja joha tuliki kiva tukka :) tukka on nyt nii lyhyt etten saa ees ponnarii enää, tosin eestä se on edellee vähä pidempi. :)
töissä on paineita. joka hetki tuntuu ikuisuudelta. ja ku joka päivä selviää lisää uusia huonoja asioita tuolta töistä, ni jotenki ei vaa enää jaksa. jos muuton tarkotus oli päästä pois homeloukusta, ni uskoisin ettei tarkotus ollu se, että mennää toisee ei nii hyvää paikkaa... Jotenki kaikki nuo uudet jutut vaa lannistaa, ja jotenki kaikki se paska vaa jaksaa naurattaa.. ku ei oikeesti vaa muute jaksa.
jotenki on taas viime aikoina alkanu harmittaa se, että asutaa täällä hirveen kaukana kaikista. Tunnen aina oloni nii hiton yksinäiseks. :( Vaikka tuo oma rakas onki vierellä, mutta silti jotenki kaipaa ihmisiä ympärille. odotan kovin joulukuun ekaa viikkoo, ku rakas ystävä Ruotsista tulee käymään meillä :) se on varmaa, yhen ystävän piti tulla nyt tulevana viikonloppuna meille, mut eka sille tuli työeste ja seuraavassa hetkessä se rikko jalkansa.. toisen ihanan tuloa ois suunniteltu viikon päähä viikonloppuun mut ei sekään oo varmaa. Saa nähä, ku oisin lähempänä ihmisiä ni ehtisin niitä näkeeki!
Suunnitelmissaha toki on muutto lähemmäs kaikkia. Muutto lähemmäs kotiseutua. Kuha molemmat saatais vaa töistä sieltä päi. Tähä kaupunkii oon niiii kypsä, samate tähä työpaikkaankin.
Terveyski on alkanu reistaamaa taas. en mä tiiä onko se tää syksy vai mitä lie.ärsyttää nii kamalasti, ku koko ajan on jotain. tuo mahaha tässä eniten temppuaa.. :( tänää jouduin lähtee tunnin jälkee töistä kotii ku mahaan koski niin kamalasti ettei mitään rajaa.. mä voisin nii mielelläni vaihtaa tän mahan toiseen, en pistä pahaks vaikka se ois vähä pienempiki se vaihdokki, kunhan se ois kivuton ja oireeton!! nii paljo rassaa että huhhuh.
huh, joha tässä on tätä tarinaa. josko nyt ois taas helpompi hengittää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti