Yks työviikko taas takana.
Sitä ennen olin pari viikkoo vapaalla, ekan viikon vietin kotona vaa leväten. Ja toisen viikon vietin porukoilla ystäviä nähden. Tuon kahden viikon aikana kävin hankkimassa myös piilolinssit. Niiden kanssa on opeteltu elämään. Aika hauskat ne on, ja yllättävän hyvin oon sen tekniikan oppinu :)
Porukoilla ollessani kävin moikkaamassa isiä(tietenkin), mummoa(tämäkin tietenkin), serkun porukkaa ja rakasta ystävää ja hänen 2,5v poikaa. Lisäksi kävin parhaan ystäväni kanssa lätkäpelissä, JYP-Hifk(5-1), leffassa(Kotirauha) ja syömässä.
Oli kyllä nii kivaa nähä ihania, pitkästä aikaa. Ja vaa viettää aikaa porukoiden kanssa. Äitin kanssa en paljon ehtiny kyllä juttelemaan kahden kesken. Ja sit ku se mahdollisuus tuli, en osannu puhua.
Töissä siis oltu jo viikko taas. Menihä se taas. Alkuviikko(ma-to) oli aivan ihanaa, ku opettaja oli pitämässä lasten vasu-keskusteluja ni se ei ollu vahtimassa meidän toimia koko ajan. Tiistaina olin yksin 16päisen lapsiryhmän kanssa sellasen ~tunnin. Toinen työkaveri meni lääkäriin ja toinen piti keskusteluja. Mulle piti kyllä tulla apua, mutta ei sit näkyny.. Joten oliha se melkoinen "riski" olla yksin(laillisestihan mulla sais olla kerralla vaa 7lasta).. Mut hyvin mä selvisin. Alku oli tietty vähä hässäkkää, enneku sain muksut touhuihinsa"anna mulle toi, missä toi on, mitä mä tekisin, toi ei leiki mun kanssa, mä tahon tehä tota".. Mut hyvin siitä sitte selvittii, ehkä muksutki älys sen et ku oon yksin, ni en voi heti kaikkia auttaa..
Keskiviikkona olin aikasessa aamussa, opettaja piti taas keskusteluja. Myö lasten kanssa naurettii iha hirveesti, noi on nii ihania just siitä, et niiden kanssa voi nauraa. :) Täl viikol on naurettu nii paljon!! Maanantaina mun lapset muuttu possuiks, ja tiistai aamuna mulla oli hiiripesue <3 Ja voi sitä naurun määrää! Iteki saa nauraa iha aidosti. Mutta ei niille, vaa niiden kanssa :)
Torstaina oli taas opettajalla keskustelu aamulla, ja lauman kanssa oltii taas mein hoitajan kanssa kaksin :) oli nii hauskaa! On nii paljo rennonpaa olla ilman sitä opettajaa.
Mut eilinen perjantai oli sit kaiken vesittävä.. opettaja oli koko päivän ryhmässä, ja jo heti aamulla huomas, et tänää kolisee ja kovaa. Ja nii se sitte teki. :( Mun työaika loppu neljältä, ja jo kahen aikaa aloin olla valmis lähtöön. Mie nieleskelin kyyneleitä, en halunnu näyttää mite rikki mä oon.
Oon ollu viime aikoina nii väsyny muutenki, yks ilta tuli nii kamala yksinäisyys että luulin pakahtuvani! Mies oli töissä, eikä mulla ketää kelle jutella. Muhun sattu nii paljon, oli sellane kuristava tunne ja kyyneleet poltti silmäkulmia. Se tunne tuli nii nopeesti, enkä ees vieläkää käsitä et mistä se tuli! Mut se tuli ja kovaa! Tää on taas alkanu sen jälkee, ku tulin kotii porukoilta. Sunnuntaina säikähin nii paljon, et seki varmaa vaikuttaa..
Mies oli pikkujouluristeilyllä, ja sunnuntaina sen kaveri soitti mulle et ootko sä kuullu siit mitää,ku se hävis! Mie olin linja-autossa jossai tuola hanksun ja lahen välillä.. Ja puhelun jälkee mä itkin itkin ja itkin! Mä nii säikähin.. Ja ku tulin kotii,ni täälähä se oli nukkumassa.. Ja kiros sitä,ku mie herätin sen.. Ei se missää vaiheessa älynny, että joku on OIKEESTI huolissaa siitä...
Mutta ei huonoo,jos ei hyvääki(vai mite se oli).. Torstaina saatii ihania uutisia, mun rakas ystäväni sai pienen poikavauvan :) Ja samalla hetkellä mun parhaastakaverista tuli reipas isoveli <3 Oikein paljon onnea Hanna ja perhe!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti