Yksin, yksinäinen.
Seurana vain musiikki ja tietokone. Tietokoneen toisella puolella vastassa ihminen, joka koostuu ykkösistä ja nollista. Facebook ja messenger laulaa uuden viestin vastaanottamisen merkiksi. Ihmiskontaktit on nykyään virtuaalisia. Ei kyse ole siitä, ettenkö haluaisi muuta, vaan siitä etten tunne täältä ketään.
On melko ahdistavaa, kun ystävät asuu melkein 200km päässä. On melko ahdistavaa, kun kaikki mun ihmiset asuu +/- 200km päässä! Kaikki muut, paitsi mieheni. On melko ahdistavaa huomata, että yksinäisyys on oikeasti käsin kosketeltavissa..
Olen huono tutustumaan ihmisiin, myönnän sen. Olen asunut täällä virallisesti reilun vuoden, pyörinyt näillä nurkilla reilu puolitoista vuotta jo.. Usein sanotaan että työpaikalta löytää ystäviä. No, onhan se totta, mutta haluaisin sellaisia ystäviä joiden kanssa viettää aikaa muuallakin kuin työpaikan seinien sisäpuolella(ja mielellään oman ikäisiä, töissä ihmiset on melkein kaikki +50v tai 1-6v)..
On vähän rankkaa olla aina yksin kotona, kun mies on töissä. Tekis itelleki hyvää jos sais jutella ihmisten kanssa iha kasvotusten. Miehen kanssa ei ikinä ees nähä, ku se on aina töissä.. Ja totta kai, kun mies vihdoin on vapaalla, takerrun häneen. Hän kuitenkin tahtoisi viettää omaakin aikaa, tavata kavereitaan jne.
Itse olen kovasti haaveillut muuttamisesta lähemmäs kotiseutua. En tunne tätä paikkaa enää kodikseni. Mutta yksin en tahtoisi muuttaa, ja se on väistämättä edessä, jos päätän vaihtaa paikkakuntaa. Mies ei suostu muuttamaan. Enkä nyt tiedäkään, että olisko se sitä kohtaa oikein, että veisin sen pois kavereiden luota vain jotta itse pääsisin omien ystävien lähelle...
Olen miettinyt että minkälainen kompromissi tässä pitäisi tehdä? Nyt asutaan kaupungissa jossa miehellä on kaikki ystävät ja äiti ja veljet.. Jossa minulla ei ole mitään. Haluaisin muuttaa kaupunkiin jossa olisi ystäviä ja vanhemmat ja suku olisi melko lähellä..
Olen myös miettinyt, mistä niitä kavereita saa? Mistä saa kavereita ihminen joka työskentelee ihmisten parissa, mutta joka pelkää ihmisiä? Oon just sen tyylinen, että jos johonki harrastukseenki menisin ni tarviisin mukaan jonkun, taustatueks.. Enkä mä nyt ees tiiä mitä mä tahtoisin alkaa harrastaa.. Lisäks tietty tähän harrastusjuttuun tulee mukaan työvuorot, jotka kiertää.. En välttämättä joka kerta pääsisi harrastusporukkaan mukaankaan..
Mistä löytäisi samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä? On hankala olla ystävä sellaisen kanssa, jonka kanssa intressit menee täysin ristiin..
Entä, miten osaisin alkaa ottaa kaiken ilon irti tästä yksin olemisesta?
Ja jottei asia olisi liian helppoa, lisättäköön tähän vielä pieni tosiasia, rahaa ei ole. En pääse liikkumaan ystävien luokse, vaikka kuinka tahtoisin, koti-ikäväkin jäytää. Ei ole varaa käydä edes kahvilla kaupungilla..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti