Pimeät illat, jolloin olisi kivaa vain käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle!
Kynttilät, niitä ei oo ikinä liikaa!
Vesisateet, jotka on yhtä aikaa niin ihania, mutta niin kylmiä!
Villasukat, tää on sitä aikaa ku saa ilman ihmettelyjä vetää villasukat jalkaan!
Apea mieli, ja kasvava yksinäisyyden tunne. Jaksamattomuus ja itkeskely.
varmaa eniten näistä tunteista kertoo runo, jonka kirjotin..
Jätä se taa
Muistot entisestä elämästä
iskee vasten rintaa,
niin ettei saa henkeä.
Hiussuortuva silmillä
kätkee taakseen
suruisat silmät,
kipeät tunteet.
Itke itkusi ulos,
päästä irti menneestä.
Käännä selkäsi,
anna olla.
---------------------------------------------------
aaaaarghh! voi jos sen sisällä olevan tunteen voisi muuttaa sanoiksi. entisen elämän möröt kummittelee öisin ja päivisin on muuten vaan paha olla.. Tästä huomaa, että syksy lähestyy..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti