Jahas, kohta olis kaks ekaa työviikkoo takana. Yllättävän nopeesti on kyllä aika menny. :) Oon nii nauttinu tästä vierailevan artistin roolista. Oon ollu "lainassa" talon toisessa 3-5vuotiaiden ryhmässä. Oon tykänny niin kovasti, sielä on nii ihanan lepposa meininki. :) Iha eri meininki ku omassa, myöskin 3-5v, ryhmässä. Omassa ryhmässä on jotenki paljon ankarampi ja ikävämpi ilmapiiri.
Mitä väliä, vaikkei joku oo vielä ruokapöydässä, vaikka muut odottaa? Mitä väliä, vaikka kengät menee vääriin jalkoihin? Mitä väliä sillä on, että lapsella on välillä huonojakin päiviä. Huonoja päiviä on meillä aikuisillakin, mutta meidän ammatillisuus estää sen, että me näytetään se ulospäin! TAI ainakin pitäs estää.....
Oon nii nauttinu tästä. Oon nii rakastunu tohon ryhmään ja niihi lapsiin <3 Melkein kaikkihan niistä on tuttuja. Vanhoja talon lapsia, osa vain uudessa ryhmässä. :) On kolmevuotias poika joka rakastaa ja ei rakasta kaikkia, riippuu iha vaa siitä, et millä mielellä hän on. On viisivuotias tyttö, joka on niin reipas että melkee alkaa aikuista itkettää. On kolmevuotias moku-poika joka ei puhu mitään, ei omalla kielellä eikä suomeksi. On 4vuotias "erityislapsi", jonka mielenliikkeistä ei ihan aina ota selkoa, hyvässä mielessä. On 4vuotias tyttö, joka on niin iso, mutta kuitenkin niin pieni. Jokainen on nii omia persoonia, jokainen otetaan omana itsenä huomioon ryhmässä. Mä vähä elättelen toiveita, et ku täs syksyn aikana siitä ryhmästä jää lastenhoitaja äippälomalle, että mut otettas paikkaamaa sitä. olin rohkea ja ilmoittauduin pomolle olevani erittäin vapaaehtoinen siihen hommaan!
Ens viikolla pitäs sit mennä omaan ryhmään takasi. Kyllähä noi lapset kovin minua sielä taitaa kaipailla, käytävillä ja pihalla jos nähää,ni usein mua tulee vastaan lauma muksuja,jotka huutaa erittäin ilahtuneena "Henna!" ja tulevat halaamaa. Myös pieni, uusi Viikari(pienten ryhmästä siirtynyt) kyselee "missä sä oot?"ilmeisesti tuokin vähä jo kaipailee minuu. outoa!
Opettajakin vaikuttaa siltä, että on iloinen että tuun takas, mut se vähä pelottaa minuu. Mie varmaan nään taas viikonlopun painajaisia... Näin jo kesälomalla painajaisen, et ku olin ekaa päivää loman jälkee siin ryhmäs,ni opettaja jo motkotti mulle, ku "kiinnitin liikaa huomioo lapsiin".... Oon päivittäi jutellu oman ryhmän työntekijöiden kanssa, ja ne puhuu koko ajan,miten opettaja käy kierroksilla. Mä niin pelkään mennä sinne!! Mut nyt mun on pakko olla reipas ja vahva. Okei, mä oon kuullu et se tiuskii vähä väliä sielä, ku SILLÄ on nii helvetin kiire aina.
Tiedän, että omassa ryhmässä odottaa S2-kielinen lapsi, joka ei ymmärrä sanaakaan suomea ja joka huutaa turhautumistaan/pelkoaan koko ajan. Oon joskus ollu kahtomassa sitä menoa, tuntuu vaa nii pahalta kattoo ja kuunnella, ku näkee et toisella on nii paha olla.. Jos ois oikee noheva, ni opettelis sen kielen viikonlopun aikana :D Mut ei ehkä iha onnistu, jos ees muutamia sanoja...
Mut en stressaa viel ensi viikkoa, nautin vielä huomisesta täysin rinnoin :) Toivon että seuraava kaksiviikkoinen menis yhtä nopeasti, mieluummin nopeamminkin!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti