Kiellettyjä ajatuksia

Taas mä vaivuin ajatuksiin. Tiedän, ei pitäis ajatella. Niillä ajatuksilla saa vaan oman olon pahaks. Mutta aika ajoin mä vaan ikävöin NIIN suunnattomasti!! Ai, että mitäkö? Kahta, tai no oikeestaa vaa yhtä, ihmistä, jotka mullisti mun elämän kesällä 07 <3

Jaa,et mikäkö mut sai taas ajattelemaa? Kai se on tää musiikki. Viikko sitte piinasin itteäni kesä '07 musiikkikansion musiikeilla.. Nyt ei ole mitään sellasta. Niihin ihmisiin vaa liittyy nii paljon muistoja just tän musan tahdissa. Tää musiikki on siis Janne Tulkin musaa. Voin kuulla korvissani vieläkin sen kommentin"Kyllä se Janne Hurme on paras!" ja hassu virnistys perään.

Se kesä pelastettiin YHDEN viikon tai oikeestaa YHDEN päivän/illan aikana <3 jos mä nyt laitan silmät kiinni, mä pystyn näkemää melkein kaiken. Mä pystyn tuntemaa ihmisen mun kyljessä kiinni, ihan tosi liki! Mä pystyn tuntemaan sen tuoksun, mä pystyn kuulemaa sen kuiskaukset ja vaa sen sydämenlyönnit. En voi väittää ,etteikö tuo ihminen olis vaikuttanu muhun. Ja kun se vielä illan päätteeks totes"sä voit tulla mein mökkii yöks,pääset sit aamulla kyydissä töihin." Harmi että mun piti mennä tuntia aiemmi töihi,ku sen, varmaa olisin ehkä jäänyki.. Ainaki sillä hetkellä olisin ollu valmis tekemää mitä vaa..

Se oli se tiistai. Keskiviikkona se tuli yllättäen kesken molempien työpäivän(itse siis vahdin ettei koko saha syty palamaa, tää oli iha toisessa osassa[seinän takana] koko sahaa tekemässä omia juttuja) istumaa mun vieree, ja vaa oli siinä. Sanoja ei tarvittu, korkeintaa joku "moi". Se istu jonku 5-10min siinä vieressä, kunnes tää kaveri tuli kans ulos sinne missä oltii. Tää tyyppi mun vieressä nous ylös, katto mua silmii ja hymyili. Pojat lähtivät siitä sitte jatkaa omia hommia..Vähän myöhemmin ne tuli taas ulos,tällä kertaa suuntana auto..Taas mulle hymyiltiin,ja kaveri alko hyräillä vieressä "T... tykkää tytöstä ja tyttö tykkää t...sta" Tean Tytöt tykkää biisin sävelellä.. Myöhemmi vielä päivän aikaan mulle tultii juttelee ym. :)

Se oli se keskiviikko. Torstai oli siitä kamala päivä,etten mä nähny näitä häiskiä kertaakaa :/ mut laitettii oikeesti koko sahan toiseen päähän...Ja torstai oli siitä kamala päivä,että mä tiesin et tän päivän jälkeen mä en enää ikinä näkis niitä..

Perjantain työpäivä alko aika pirun surullisissa merkeissä. En olis halunnu mennä töihin ollenkaa,ku tiesin ettei nää tyypit ole siellä enää. Kaks ekaa tuntia meni nii apaattisissa merkeissä. onneks en joutunu yksin mihinkää vahtimaa, olisin varmaa polttanu koko helvetin paikan. Eka taukoki meni vähä sillee et blaa,onko pakko,kunnes kaveri yht'äkkiä kattoo ikkunasta ulos"hei,eiks toi oo niitte auto" meni joku puol sekuntia tuosta,ku olin juossu toisesta huoneesta ikkunan ääreen..Oliha se!

Lähettii tauolta omille paikoille, ni työnjohtaja tuli sanomaa et tarttis yhen vahdin tuonne toisee paikkaa.. No,mä pääsin lähtee,ku mun vartiointi aika loppu muutenki jo sillo.. Ja mihi muuallekaa mä jouduin/pääsin,ku tän ihanan vahdiks! Vietin sit kivan päivän siel sahan pimeydessä tän ihanuuden kanssa. Syömässä viihdyin jonku 10min :D ja kahvitauon pidin vasta, ku tää ihminenki lähti. Välillä oli pakko seistä IHAN toisen vieressä, ihan selässä kiinni, ku piti vahtia ettei sen hitsauskipinät sytytä sitä vieressä olevaa moottoria tuleen.. Pari kertaa se meinas, ku siin oli nii paljo purua. mutta "onneks mulla on noin hyvä palovahti :)" eikä paikka syttyny palamaa. Parhaimmillaa oli n.10sentin liekit siin iha tän ihanan vieressä, minä jouduin vaa menemää lähemmä tätä ihmistä,että saan sammutetuks sen.

"Muistan jäätelökesää-muistatkos sä?" no TODELLA MUISTAN!! <3

--Muistan jäätelökesää,
Sinä mulle jäit mieleen-- Tää vois olla melkein meidän biisi!
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Niin. Että miksikö mun ei pitäs ajatella tällasta? Tästä kaikesta on pian 2½vuotta. Ja siinä ajassa on kerenny tapahtua vaikka mitä. Olisin mä päässy kahvilleki yks kerta toisen näistä ihmisistä kanssa, mutta sain viestin liian myöhään :(
Mutta tärkeintä kai tässä nyt, että olen seurustellut vähän vajaa 2vuotta nyt maailman ihanimman ihmisen kanssa(joka ei kyllä ole kumpikaan tekstissä mainituista ihmisistä). Olen onnellinen, vai olenko, kun jään välillä miettimään vanhoja asioita?Ei mun tarviis ajatella tällaisia asioita enää! Mutta välillä vaan vaivun ajatuksiin.. Ne jotka mut oikeesti tuntee, tietää mitä mä koin silloin. Mitä nämä tapahtumat merkitsee minulle! Ja tietävät paljon muutakin, mitä en tänne nyt kirjoittanut.